,muuntogeeniset elintarvikkeet 

Anttila haluaa
turvata
gmo-vapauden

Mikkeli 30.7.2010

”Suomalaisen ruuantuotannon vahvuuksia ovat osaavat ja ammattitaitoiset viljelijät ja vastuullinen tuotantotapa. Näiden perustana ovat maailman puhtaimmat pellot raskasmetalleilla mitattuna, eläin- ja kasvitautivapaa tuotanto, eettinen eläimistä ja ympäristöstä huolehtiva tuotanto sekägmo:sta vapaa tuotanto.”

Suomalaisella kuluttajalla on oltava mahdollisuus valita tiskistägmo-vapaita elintarvikkeita. Myös tuottajille on turvattava mahdollisuusgmo:sta vapaaseen tuotantoon.

”Kotimaisten kuluttajien vahvaa luottamusta suomalaiseen ruokaan ei saa menettää”, Anttila painottaa. Luottamus on asia, minkä varassa suomalainen maatalous pärjää.

EU on antanutgmo-kasvien viljelyasiassa päätösvallan jäsenvaltioille

Anttila haluaa strategiaksi
laadun, ei tehokkuuskilpailua

 MT1.9.2010

Suomen maataloussektori on ison linja-
valinnan edessä ennen kevään cap-
uudistusta. Maa- ja metsätalousministeri
Sirkka-Liisa Anttila kannattaa puhtaan
ja turvallisen ruuan brändin rakentamista tehokkuuskilpajuoksun sijaan.

Sirkka-Liisa asuu

miehensä Riston kanssa

noin puolen kilometrin päässä pariskunnan tyttären hoitamasta sikatilasta.

FORSSA (MT)

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) haluaa nostaa esiin kysymyksen siitä, mille tielle Suomi lähtee tulevassa cap-uudistuksessa.

”Onko tie se, että ajetaan kilpaa esimerkiksi Tanskan kanssa, vai lähdetäänkö rakentamaan luontaisille vahvuuksille, kuten salmonellattomuudelle jagm-vapaudelle?” ministeri kysyy.

Hän itse on vahvasti jälkimmäisen vaihtoehdon kannalla.

”Sitä kautta syntyy oma brändi, jolla voimme menestyä ja saada kuluttajan luottamuksen. Pelkästään suuruuden ekonomialla Suomi ei tule koskaan pärjäämään.”

Anttila huomauttaa, että maataloudelle maksettavat EU- ja muut tuet ovat nyt katossa, eikä kotimaiselle tuotannolle ole saatavissa lisäarvoa niiden kautta.

”Talouskriisistä johtuen uusia tukia ei ole saatavissa, vaan vanhoja jaetaan nyt uudella tavalla. Tämä on iso linjan valinnan paikka.”

Päätökset on tehtävä pian, sillä Anttila on luvannut toimittaa selvityksen Suomen tarpeista EU:n maatalouskomissaari Dacian Ciolo¸s ille talven aikana.

”Ciolo¸s on luvannut, että erityistarpeet tutkitaan, kunhan kerromme, mitkä tarpeet ovat. Hänen kanssaan on hyvä tehdä töitä, asenne on kunnossa.”

Cap-uudistuksen valmisteluun ministeri on kokoamassa muun muassa tuottajia, tutkijoita ja muita eri tahojen edustajia

.

Laatu Suomen linjaksi
EU:n maatalousuudistuksessa

MT 1.9.2010

Kotimaisen ruuantuotannon menestys rakentuu puhtaudesta ja turvallisuudesta, uskoo maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.).

Ministerin mielestä Suomen kannattaa tulevassa EU:n cap-uudistuksessa valita linja, jonka perustuu omiin vahvuuksiin, muun muassa salmonellattomuuteen jagm-vapauteen.

”Sitä kautta syntyy oma brändi, jolla saamme kuluttajan luottamuksen ja menestymme.”

Anttila pitää kotimaisen tuotannon vahvuuksien korostamista selvästi parempana vaihtoehtona kuin yritystä juosta tehokkuudessa kilpaa esimerkiksi Tanskan kanssa.

”Suomi ei pärjää vain suuruuden ekonomialla, ei vaikka maan kaikki sikalat yhdistettäisiin.”

Kysymys linjasta on ajankohtainen, sillä Anttila on luvannut toimittaa selvityksen Suomen tarpeista EU:n maatalouskomissaari Dacian Ciolos¸ille talven aikana.

Ciolos¸ on luvannut tutkia Suomen erityistarpeet, sillä hän haluaa maatalouden harjoittamisen olevan mahdollista koko EU:n alueella.

Linjan valinta on tehtävä, koska maataloudelle maksettavat tuet ovat Anttilan mukaan nyt katossa, eikä kotimaiselle tuotannolle ole saatavissa lisäarvoa niiden kautta.

”Talouskriisistä johtuen julkiset taloudet ovat vaikeuksissa. Vanhoja tukia jaetaan nyt uudella tavalla.”

Sivu 6
Omalla brändillä saamme kuluttajan luottamuksen ja menestymme.

Sirkka-Liisa Anttila 8.9.2010 Maaseudun tulevaisuus

 

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Hän uskoo, että elintarvikealalla on mahdollisuus kasvaa, kunhan pidetään kiinni
laadusta ja innovatiivisuudesta.

MT 9.8.2010

On maatalouden, maaseudun ja koko elintarviketalouden kannalta olennaista, että kuluttaja haluaa ja kykenee maksamaan ruuasta. jyrki katainen

 Katainen kannattaa pääomaveron korottamista, vaikka myöntääkin, ettei se taloudellisen toimeliaisuuden kannalta ole erityisen perusteltua. Kuitenkin oikeudenmukaisuuden nimissä kaikkien tulee osallistua laman jälkilaskun maksamiseen, myös pääomatuloja saavien.

Elintarvikeala kasvaa

Katsellessaan suomalaista ruokasektoria Katainen on huomannut, että kuluttajat segmentoituvat ja alkavat vaatia uudenlaisia asioita.

”Ruuan hinta ei ole markkinoilla ainoa ostopäätöstä selittävä tekijä. Tämän johdosta uudet tuotteet, hyvä brändi, puhtaus, luomu ja mahdollisestigmo-vapaus voivat nostaa elintarviketaloutemme aivan uudelle tasolle.”

Esimerkiksi Katainen itse on perheineen mukana lähiruokapiirissä, jossa luonnonmukaisen tuotannon lisäksi arvostetaan erinomaista laatua.

”On maatalouden, maaseudun ja koko elintarviketalouden kannalta olennaista, että kuluttaja haluaa ja kykenee maksamaan ruuasta.”

Katainen pitää myös elintarvikkeiden vientiä suurena mahdollisuutena. Prosessoitujenkin tuotteiden takana pitää olla hyvät raaka-aineet.

”Elintarvikealan liikevaihto ja vienti tulevat varmasti kasvamaan, kunhan vain pidämme kiinni laadusta ja innovatiivisuudesta.”

Samalla on kuitenkin pidettävä huoli maatalouden tuottavuuden kasvattamisesta ja ennustettavuuden lisäämisestä.

Katainen uskoo Suomen

elintarvikealan kasvuun

MT 9.8.2010

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen ei näe maataloutta kuihtuvana alana. Hän uskoo elintarviketalouden kasvuun, kunhan pidetään kiinni laadusta ja innovatiivisuudesta.

”Uudet tuotteet, hyvä brändi, puhtaus, luomu ja mahdollisestigm-vapaus voivat nostaa elintarviketaloutemme aivan uudelle tasolle”, Katainen pohtii.

Hän uskoo, että ruuan laatu alkaa vaikuttaa kuluttajan ostopäätöksen enemmän kuin hinta.

Katainen näkee myös elintarvikkeiden viennissä suuria mahdollisuuksia. Prosessoitujenkin tuotteiden on perustuttava laadukkaille raaka-aineille.

”On koko elintarviketalouden ja maaseudun elinvoimaisuuden kannalta olennaista, että kuluttaja haluaa ja kykenee maksamaan ruuasta.”

Jotta maataloudella olisi hyvät edellytykset osallistua kasvuun, on sille taattava ennustettavuutta.

”Olennaista on, että eri puolella Euroopan unionia voidaan tuottaa ruokaa. On tärkeää paimentaa, että Suomen pohjoiset olosuhteet otetaan huomioon uudessa cap-tukijärjestelmässä vuoden 2013 jälkeen.”

Maatilojen tuottavuutta on edelleen kohennettava kilpailukyvyn lisäämiseksi.

Halonen kannustaa lähiruoan tuotantoon Lammas presidentin suosikkieläin  27.7.2007 KUOPIO (MT) Tasavallan presidentti Tarja Halonen kannustaa tuottajia ja kuluttajia panostamaan lähiruokaan. Halosen mielestä suomalaisten kuluttajien ja tuottajien välillä on säilyttävä luottamus ja viljelijät perustavat pohjan suomalaiselle ruualle, sanoi hän vieraillessaan puolisonsa Pentti Arajärven kanssa Farmarin avajaisissa Kuopiossa torstaina. Presidentti toivoo Suomen seuraavan varovaisuusperiaatettageenimuuntelu-asiassa. ”Tieteen pitää palvella ihmistä. Tässä asiassa on kuitenkin edettävä hitaasti”, sanoo Halonen. Hän aikoo keskustella gm-asiasta maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan (kesk.) kanssa. Halonen ehti kierrellä maatalousnäyttelyn eri osastoilla. Omaa suosikkieläintä on vaikea valita, mutta hetken pohtimisen jälkeen hän nauraa ja vastaa: ”Suosikkieläimeni on lammas.” Hän harmittelee, ettei lammastaloutta ole hyödynnetty Suomessa riittävästi. Presidentille ojennettiin Pohjois-Savon maitomaakunnan terveiset. Maa- ja kotitalousnaisten lahjalaudalle oli koottu horsmankukkajuomaa ja paikallisen juustolan juustoja. Halonen on vieraillut presidenttivirkakautenaan joka vuosi valtakunnallisessa maatalousnäyttelyssä. TUULIKKI NISKANEN

Anttila ylpeä tukiratkaisusta MT 19.7.2010

Suomen esitys erityistuista hyväksyttiin sellaisenaan

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) kertoi lauantaina Tammelassa olevansa ylpeä siitä, että Suomen esitys maatalouden erityistuista hyväksyttiin EU:ssa sellaisenaan.

Päätös liittyi EU:n yhteisen maatalouspolitiikan niin sanotun terveystarkastuksen kansalliseen toimeenpanoon.

Komission ratkaisun mukaan Suomi voi maksaa yhteensä 57 miljoonaa euroa tuotantoon sidottuja tukia vuosina 2010–2013. Pääosa tuista kohdistuu maidon- ja naudanlihantuotantoon.

”Maidon terveystarkastustuki kohdennetaan kokonaan Etelä-Suomeen ja naudankin tuki painottuu samalle alueelle. Näin pystymme pienentämään eteläisen Suomen ja muun Suomen välistä kansallisista tuista johtuvaa tukieroa”, Anttila iloitsi kyläasumisen messuilla pitämässään puheessa.

Poliittisella tasolla päätös Suomen oikeudesta maksaa kansallisia tuotantoon sidottuja tukia tehtiin vuonna 2008.

EU:n maatalouspolitiikkaa on tarkoitus uudistaa perusteellisesti vuodesta 2013 eteenpäin.

MTK:n ja SLC:n
sopimus pohjana

Maatalousministerin mukaan tuet kohdennetaan valtion ja maataloustuottajajärjestöjen välillä kesäkuussa solmitun sopimuksen mukaisesti.

Maidon- ja naudanlihatuotannon ohella päätös antaa mahdollisuuden maksaa teuraskaritsoiden laatupalkkiota ja öljy-ja valkuaiskasvien sekä tärkkelysperunan tukea.

Anttilan mukaan öljy- ja valkuaiskasvien tuki on erityisen tärkeää koska ilman oman valkuaistuotannon reipasta lisäystä Suomi on liikaaGMO-tuontisoijan varassa.

NIKLAS HOLMBERGTuottajajärjestö
unohtanut luomuväkensä MT 25.1.2010

MTK:sta Pietariin siirtyvä Jaakko
Nuutila katsoo
tuottajajärjestön
unohtaneen luomuväkensä. ”Luomu tuntuu olevan
järjestössä mukana
vain säälistä”,
ex-ruokakulttuuri-
asiamies sanoo.

Keittiömestari, elintarviketieteiden maisteri ja lehtori Jaakko Nuutila on viidennen polven kaupunkilainen. Monelle olikin yllätys, kun mies valittiin kaksi ja puoli vuotta sitten MTK:n ensimmäiseksi ruokakulttuuriasiamieheksi.

”Ruoka yhdisti, oli helppo tulla”, ruokapatriootiksi tunnustautuva Nuutila sanoo.

Lähdön hetkellä Nuutila kehuu MTK:ta ”mielettömän kovaksi” asiantuntijaorganisaatioksi. Järjestöä kuunnellaan ja sen lausunnoilla on merkitystä.

”Tässä työssä on syntynyt syvä kunnioitus suomalaisia tuottajia kohtaan. On ollut upeata käydä tiloilla ja tavata ihmisiä, joiden hyväksi olen työtä tehnyt.”

Nuutilan ei jätä perinnöksi pelkkää suitsutusta. Edellisen toiminnanjohtajan aloittama järjestön uudistamistyö on hänen mielestään syytä saattaa loppuun asti.

”Pirkko Haikkala hoiti asiaa niin tehokkaasti, että liittojen väki hermostui.”

Työt jakautuvat Nuutilan mielestä järjestössä epätasaisesti. ”Joillakin on aikaa juoda kahvia ja lukea lehtiä. Sitten on niitä, jotka painavat itsensä piippuun. En ole ainoa, jolle näin on käynyt”, syksyllä uupumislomaa pitänyt Nuutila sanoo.

Luomutuottajat
paitsiossa

MTK mukautuu Nuutilan mielestä liian yksioikoisesti vain kaupan ja ison teollisuuden odotuksiin. Ruokaketjua ohjaa kauppa, joka tavoittelee halvan sisäänostohinnan ja pitkän hyllyiän avulla aina vain parempaa katetta.

”Suomi on yhden totuuden maa, ja siksi luomu on meillä lapsenkengissä.”

MTK:n jäsenkuntaan ja valtuuskuntaankin kuuluu luomutuottajia, joita Nuutila kannustaa ajamaan etujaan.

”Tuottajajärjestö ei tällä hetkellä tee työtä jäsenmaksua maksavien luomutuottajien eteen siinä määrin kuin pitäisi.”

Lisäaineiden
taakka esiin

Nuutila suosii luomua perheen ruokapöydässä aina kun voi. Luomu ei ole hänelle mikään uskonto, vaan tae ruuan aitoudesta.

Nuutilan mielestä on hyvä, että teollisen ruuan lisäainelistoja nostetaan esiin mediassa. Kyse ei ole vain mausta, vaan myös ravintoarvoista ja allergioista.

”Kertausharjoituksissa olen nähnyt, että yhä useampi aikuinen mies on allerginen natriumglutamaatille. Tosi paljon pyydetään ruokavaliota, joka ei sitä sisällä.”

Pienyritysten
puolestapuhuja

Ruokakulttuuriasiamiehelle kertyy Nuutilan kokemuksen perusteella tehtäviä helposti liiankin kanssa. Pahimmillaan hän istui 25 työryhmässä, joista osassa vetovastuulla.

Nuutilan mielestä asiamiehen on ennen muuta syytä puhua pienten yritysten puolesta ja kuunnella kuluttajia.

”Elintarviketeollisuusliitto pitää huolen keskisuuresta ja suuresta teollisuudesta, mutta nyrkkipajoilla ei ole edunvalvojaa. Sieltä kuitenkin tulee usein se aidompi ja omaleimaisempi tuote, jota minäkin haluan syödä.”

”Kuluttajien mielenkiinto suomalaista ruokaa kohtaan kasvaa, jos pienetkin yritykset pärjäävät. Siinä voittaa koko ruokaketju.”

Kuluttajatyötä on ryhdytty tekemään Nuutilan mielestä tuottajajärjestössä tosissaan. ”Toki sitä tehtiin jo Leena Packalenin aikaan, mutta nyt tuntuvat myös tuottajaliittojen kuluttaja-asiamiehet olevan innoissaan.”

asia,”Kuluttajatyön tärkein tehtävä on lähentää tuottajaa ja kuluttajaa toisiinsa. Esimerkiksigmo on  josta järjestö ei voi päättää kuuntelematta kuluttajien mielipidettä.”

Hornborg ei itse MT 8.8.2007
käyttäisi tilallaan
gm-rehua

MTK:n puheenjohtaja Michael Hornborg korostaa arvomaailman tärkeyttä gm-keskustelussa.

”Saatavilla oleviengmo-tietojen valossa en itse käyttäisi omalla tilallani gm-rehua”, puheenjohtaja sanoo.

Hornborgin mukaan tieteellistä näyttöä pitkäaikaisvaikutuksista ei ole riittävästi. Vastuuta gm-turvallisuudesta ei saa sysätä viljelijän harteille.

Tällä hetkellä suomalainen ruoka on turvallista, terveellistä ja puhdasta. Se on pohjoisten luonnonolojen tuote sekä kotimaassa että ulkomailla. Puhdas imago on valtti, hän toteaa.

Toisaalta Hornborg nostaa esille kustannuskysymykset ja ruuan hinnan. Jos suomalainen kuluttajan haluaa halpaa ruokaa keinolla millä hyvänsä, on kotimaassakin turvauduttava gm-rehuun. Suomalainen sianliha ei pärjää kaupan hyllyllä halvalle Tanskasta tuodulle gm-lihalle.

”Nyt on kuluttajilla näytön paikka”, lataa Hornborg.

Hän kuitenkin viittaa tutkimuksiin, joissa kuluttajat ovat kertoneet kannattavansa luonnonmukaista tuotantoa. Ostokäyttäytyminen on sen sijaan osoittanut toista. Luomu ei ole koskaan tavoittanut valtavirtaa korkeamman hinnan takia.

Hornborg painottaa, että kuluttajan on pystyttävä jäljittämään tuotteiden alkuperä. Pakkausmerkintöjen avulla ihmisille on annettava tieto siitä, onko ruuassa käytetty geenimuunneltua rehua tai raaka-aineita.

”Samat merkinnät on ehdottomasti saatava myös ulkomailta tuotuihin tuotteisiin.”

MTK:n johtokunta kokoontuu tiistaina tekemään järjestölle yhteisen kannanoton. Puheenjohtaja povaa, että yksimielisyyden saavuttaminen on työlästä.

”Järjestön sisällä asenteet vaihtelevat. Vaikuttaa siltä, että maitosektori vastustaagmo:ta. Suotuisempia ovat yksimahaisten tuottajat. Toki sektoreiden sisälläkin on paljon eri mielipiteitä.”

TUULIKKI NISKANEN

Viljelijöiden järjestämät paneelikeskustelut ympäri Suomea talvella ja keväällä 2009:

Tuhoaako Suomen hallitus puhtaan suomalaisen luonnon sekä puhtaan tavanomaisen että luomutuotannon? Vanhanen on luvannut pitää Suomen GMO-vapaana maana! Lisäksi X-pääministeri näkee gmo-vapaudessa mahdollisuuden brändätä suomalaiset elintarvikkeet!

GMO-elintarvikkeet ja GMO-rehut on aina merkittävä!

 TuhotaankoGMO-tärkkelysperunalla puhdas suomalainen naudanlihantuotanto ja mahdollisesti pohjavedet?

Valmisteilla olevassa rinnakkaiselolaissa ei ole huomioitu GMO-tärkkelysperunan sivutuotteiden:  perunapulpan ja solunesteen ongelmajätteen loppusijoituspaikkaa?

Tällä hetkellä puhdas gmo-vapaa perunapulppa syötetään naudoille ja soluneste levitetään lannoitteena pellolle jopa pohjavesialueille.